perjantai 24. heinäkuuta 2015

Mansikkajuustokakku


Tämän kesäloman aikana on ollut ihana nähdä ystäviä useaan otteeseen. Tänäänkin saimme mukavia vieraita, joille oli myös mukava jälleen miettiä jotakin herkullista tarjottavaa. Koska alkuviikosta tein uunissa paistetun juustokakun, päätin tällä kertaa tehdä hyydytetyn juustokakun. Tämän kakun ohje löytyi alunperin Tyrniä ja tyrskyjä-blogista. Muokkasin sitä määrien osalta hieman ja tein sen seuraavasti:

Pohja
200 g Digestive-keksejä
90 g voita

Täyte
250 g mansikoita
8 liivatelehteä
1 dl sokeria
2,5 dl Flora Kuohua
250 g mascarponejuustoa
2,5 dl Flora Vanillaa
200 g maitorahkaa
3 rkl mansikkamehua

1. Vuoraa irtopohjavuokan (halk. n. 24cm) pohja leivinpaperilla. Suihkuta vuoan reunoille vuokaspraytä ja sokeroi reunat tomusokerilla, näin kakku irtoaa vuoasta helpommin.
2. Murskaa keksit tehosekoittimella. Sulata voi.
3. Sekoita keksimuru ja sulatettu voi keskenään ja painele irtopohjavuoan pohjalle. Laita jääkaappiin.
4. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
5. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Lisää sokeri vaahdon joukkoon.
6. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi omassa astiassaan.
7. Sekoita rahka ja mascarponejuusto keskenään omassa astiassaan.
8. Soseuta mansikat ja lisää ne juusto-rahkaseokseen. Lisää myös vaniljavaahto ja kermavaahto.
9. Kiehauta mansikkamehu ja sulata liotetut ja puristetut liivatelehdet siihen. Lisää hieman jäähtynyt liivate seokseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.
10. Kaada taikina vuokaan pohjan päälle ja laita kylmään hyytymään vähintään muutaman tunnin ajaksi, mielellään yön yli.
11. Irroita hyytynyt kakku vuokasta ja koristele mansikoilla ja sitruunamelissan lehdillä.

Tämä kakku oli todella hyvää ja sen koostumus oli samettisen pehmeä. Jos minulla olisi ollut enemmän mansikoita, olisin laittanut niitä täytteeseen lisää mansikan maun korostamiseksi vieläkin enemmän, mutta kakku oli todella hyvää näinkin.

Amerikkalainen juustokakku

Tämän juustokakun tein alkuviikosta, kun "paksut mahat" kokoontui luonamme, eli suomeksi sanottuna pari ystävää (jotka samassa siunatussa tilassa kuin itsekin), kävivät kyläilemässä. ;)

Ohje on Kinuskikissalta. Ohjeesta poiketen en löytänyt kaupasta täysjyvä-voieipäkeksejä ja niiden tilalla käytin ruis-voileipäkakeksejä. Laitoin sen vuoksi pohjaan ihan pienesti enemmän ruokosokeria, mutta sitä olisi voinut laittaa vieläkin enemmän.

Muuten noudatin ohjetta aika lailla tarkasti. Kakku oli todella hyvää varsinkin tuoreiden kotimaisten vadelmien kera, mutta seuraavalla kerralla paistan sitä ehkä n. 5 minuuttia vähemmän. Mielestäni kakku oli uunissa ihan himpun liian kauan, josta johtuen koostumus ei ollut ihan niin samettinen kuin olisin toivonut. Mutta hyvää oli silti. :)


Kesäloman vitriiniprojekti


Tämä blogikirjoitus on nyt hieman pääasiallisesta sisällöstä poikkeva, koska se ei tällä kertaa käsittele leivontaa missään muodossa. Silti on pakko tehdä kirjoitus tästä vitriiniprojektista, koska se on ollut melkoinen prosessi kaiken kaikkiaan ja vihdoinkin on valmista.

Kaikki alkoi siitä, että meillä töissä tytöt ovat halunneet modernisoida työpaikan sisustusta. Vanhat mäntyiset huonekalut eivät enää kovinkaan monen silmää miellytä, niinpä olemme sopineet, että henkilökunta saa halutessaan niitä ostaa ja rahat laitetaan virkistyskassaan.

Näitä mäntyisiä vitriinikaappeja työpaikalla on kaksi, päätin ostaa niistä toisen haaveissani maalata se valkoiseksi ja laittaa se tulevan jälkikasvun huoneeseen. Olin niin innoissani tästä projektista, että en muistanut edes kuvata kaappia ennen kuin aloitin maalaamisen, mutta kaappi näytti siis suunnilleen tältä (kuva lainattu netistä):


Vitriinin kunnostusprojektiin meni kaikkeen kaikkiaan noin 1,5 litraa Helmi-kalustemaalia (kiiltävä valkoinen), reilu 0,5 litraa Helmi-pohjamaalia, muutama arkki hiomapaperia, useampi metri koristerimaa ja yksi vajaa rulla D-C-Fix ikkunakalvoa

Projekti alkoi sillä, että irrotin kaikki vetimet ja saranat ym. irtoavat osat. Sen jälkeen hioin vitriinin kaikkia puuosia parhaani mukaan, teippasin kaikki lasipinnat ja aloitin maalaamisen. Myös pohjamaalin kanssa tarvittiin paikoin 3-5 kerrostakin kalustemaalia, jotta männyn väri ei enää kuultanut maalikerrosten läpi. Sen vuoksi maalaaminen oli todella hidasta, koska maalin täytyi antaa välillä kuivua. Ohjeen mukainen kuivumisaika maalikerrosten välillä olisi ollut 16 tuntia, mutta täytyy myöntää että aivan en joka kohdassa sitä noudattanut.

Lasiruuduissa olevat koristerimat osoittautuivat ensimmäiseksi isoksi ongelmaksi tässä projektissa. Rimat on liimattu kiinni laseihin ja niin tiukasti, ettei niitä saanut irti millään. Irroitus olisi ollut tarpeellista, jotta rimat olisi saanut maalattua myös toiselta puolelta, tämä kääntöpuoli näkyy nimittäin lasin läpi kaapin sisäpuolelle. Ja koska lasia on vitriinissä niin paljon, olisivat maalaamattomat rimat näkyneet ikävästi myös ulkopuolelle. Koska rimojen irrotus oli mahdoton tehtävä, päätettiin ostaa suunnilleen saman levyistä rimaa myös kaapin sisäpuolelle ja liimata ne samoihin kohtiin olemassa olevien rimojen kanssa. Aivan samanlaista rimaa ei löytynyt, mutta löysimme riman, joka oli samanlevyistä ja sopi hyvin vitriinin ulkomuotoon muuten. Rimaongelma saatiin siis ratkaistua näin.

Ovia maalatessani aiheutin tämän projektin isoimman ongelman, kun toinen ovista putosi lattialle kesken maalauksen ja lasi särkyi kolmen pienen ruudun alueelta. Lasi pysyi kuitenkin yhtenä kappaleena, mutta kolmessa ruudussa oli nyt isot halkeamat, jotka eivät kyllä vitriiniä ainakaan kaunistaneet. Tässä vaiheessa projektia meinasi jo usko loppua siihen että tästä tulisi koskaan valmista ja käyttökelpoista.

Lasin vaihtaminen uuteen olisi ollut ensimmäinen ja paras vaihtoehto, mutta rimat aiheuttivat tässäkin kohtaa ongelman, koska niitä ei saanut lasista irti (jotta ne olisi voinut ottaa talteen uutta lasia varten), eikä samanlaista rimaa siis löytynyt. Käytännössä kaikki lasit olisi siis pitänyt vaihtaa ja rimoittaa uudelleen. Tässä vaiheessa mietittiin jo vitriinin muuttamista avohyllyksi. mutta lopulta kuitenkin päädyin hankkimaan ikkunaan kiinnitettävää kalvoa, jolla halkeamat peitettiin. Tätäkin kalvoa jouduttiin kokeilemaan paria erilaista ennen kuin löytyi kalvo, joka oli tarpeeksi peittävää. En halunnut päällystää kaikkia laseja, koska mielessä oli visio koreista, jotka näkyisivät kauniisti lasin läpi (eikä kalvon läpi juurikaan näkynyt mitään). Niinpä päätin päällystää vain osan laseista. En ollut täysin tyytyväinen tähänkään ratkaisuun, mutta onneksi kalvo sopi vitriiniin todella hyvin ja lopputulos oli kuitenkin kaiken kaikkiaan mielestäni kaunis.

Työläs projekti, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen ja vitriini on jo löytänyt paikkansa uudesta huoneestaan. :)