Synttäritarjoiluja

Edelleenkin leipomista tapahtuu aivan liian harvoin, mutta koska perheeni kutsui itse itsensä tänään luoksemme synttäreitäni juhlistamaan, pääsin leipomaan taas jotain pientä. Mitään uusia hienoja reseptejä en nyt testaillut, vaan tyydyin tuttuihin, turvallisiin ja hyviksi havaittuihin. Tämä postaus makeista kakuista nyt ihan vain koristeluvinkkeinä siis. Minusta on ihana miettiä aina jotain pientä uutta noihin koristeisiin, niillä saa helposti juhlavuutta kakkuun kuin kakkuun.

Toinen tarjolla ollut makea kakku oli vanha suosikki mansikkajuustokakku. Koristeina tällä kertaa tuoreita mansikoita ja mustaherukoita, sitruunamelissan lehtiä ja syötäviä orvokeita.

Täytekakkuna oli ehkä hieman tylsästi samaa kakkua kuin vuosi sitten, mutta kun se oli niin hyvää. Ehkä parasta koskaan syömääni täytekakkua. Kyseessä siis Iloleipurin ohjeella tehty vadelma-suklaakakku. Reseptistä sellainen huomio, että itse teen jatkossa pohjan ohjeesta poiketen pienempään vuokaan (22-24cm), jolloin pohjasta tulee korkeampi. Itsellä pohjasta tuli niin matala, että leikkaaminen meni aivan pipariksi ja jouduin kasaamaan kerroksia kakkuun silpuista. Onneksi onnistuin siinä kuitenkin kohtuudella.

Koristeena on tuoreta vadelmia ja mustikoita, sitruunamelissan lehtiä, vadelma-valkosuklaata, marenkeja ja vadelmavaahtokarkkeja,

Hennan ja Einon kettukakku

Pääsinpä sitten pitkästä aikaa kokeilemaan myös massakakun tekoa, kun Hennan ja Einon yhteissynttäreille toivottiin kettukakkua. Päivänsankari Henna etsi itse netistä kuvan mieluisesta kettukakusta ja toive oli hyvin selkeä, tee tällainen. Onneksi malli oli massakakkujen helpoimmasta päästä, juuri sopiva pitkän kakunleivontatauon jälkeen.

Kakkupohjana on 3 kpl Kinuskikissan ohjeella leivottua 4 munan levykakkupohjaa. Yhteensä kakussa siis 12 munaa. Kakku on kostutettu mansikkamehulla, täytteenä on mansikkahilloa ja rahkalla maustettua mansikkakermavaahtoa. 13-vuotiaalla päivänsankarilla oli omiin korviini hyvin erikoinen toive, mansikkakermavaahdon joukkoon hän halusi laitettavan pieniä vaahtokarkkeja. Toive toteutui ja minivaahtikset pääsivät siis kakkutäytteeseen. Tein kakun jo edellisenä päivänä ennen juhlia ja kenties tästä johtuen vaahtokarkit olivat sulaneet täytteen joukkoon niin, ettei niiden makua oikeastaan erottanut ollenkaan. Juhlakalu oli tyytyväinen ja sehän siis pääasia.

Kakku on koristeltu sokerimassalla. Sekoitin keltaista ja punaista massaa saadakseni oranssin värin. Sokerimassan alla on perinteiseen tapaan kosteutta eristämässä mansikkatomusokerilla tehty sokerikreemi. Massan reunat jäivät omiin silmiini hieman epäsiistin näköiseksi, siksi päätin piilottaa ne sokerihelmillä.

Aluksi pelkäsin että massakakun tekeminen pitkän tauon jälkeen aiheuttaisi stressiä ja paniikkia, mutta onneksi olin väärässä. Tämänkin kakun tekeminen oli todella mukavaa ja jopa rentouttavaaKIN välillä.

ONNEA HENNALLE JA EINOLLE! 

Perinteinen hedelmäkakku

Perheeseemme syntyi uusi jäsen viime lokakuussa ja tapahtuman jälkeen kakkujen teko on itsellä ollut hyvin vähäistä. Vauvanhoito ja kakunteko eivät ole omassa mielessä oikein yhdistyneet -varsinkaan kun mies on kuitenkin arkipäivät aina töissä, Nyt päätin kuiteinkin ottaa härkää sarvista, kun minulta pyydettiin aivan perinteistä kermalla pursotettua hedelmäkakkua. Olipa mukava tehdä pitkän tauon jälkeen kakkua ja koska tilaus oli kermakakulle, oli kakun tekokin aika stessitöntä. Massakakku olisi näin pitkän tauon jälkeen saanut todennäköisesti aikaan pienen paniikin.

Kakussa on 7 munan sokerikakkupohja. Munat on mitattu isoon juomalasiin ja samanlaisiin laseihin on mitattu yhtä paljon sokeria ja jauhoja (3/4 vehnäjauhoa ja 1/4 perunajauhoa). Jauhoihin on sekoitettu 1 tl leivinjauhetta. Munat ja sokeri on vaahdotettu, jauhot on lisätty taikinaan varovaisesti ja taikina kaadettu voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Pohjaa on paistettu 175 asteessa alatasolla n. tunti.

Kakkuun haluttiin täytteeksi banaania ja persikkaa ja kermavaahtoa. Niinpä yhdessä kerroksessa on muussattua banaania, toisessa haarukalla hienonnettua säilykepersikkaa ja molempien päällä kermavaahtoa. Kakku on on kostutetettu säilykepersikoiden mehulla.

Koristeena kakussa on tuoreita mamsikoita, pakastemustikoita, säilykepersikkaa, kiiviä ja viinirypäleitä. Hedelmien ja marjojen päällä on hyytelösokerista valmistettu kiille. Kerma on vaahdotettua laktoositonta vispikermaa, jossa on aivan ripaus vaniljakreemijauhetta ja hienosokeria. Reunojen kermapursotuksesta piti tehdä ohuet, koska kakusta tuli niin iso ettei kakkukupu olisi mahtunut päälle kovin muhkeilla pursotuksilla. Kakun tilaaja halusi että kakku tehdään kupuun kuljetuksen helpottamiseksi.

Pääsin itsekin maistamaan siivun kakusta ja maku oli hedelmineen hyvä ja nostalginen. Harvoin pääsee enää tekemään kakkua, jossa täytteenä on jotain muuta kuin moussea ja hedelmäpäällisetkin ovat kakuissa nykyään harvinaisia. Mahtava siis päästä tekemään näitäkin ja tästä on taas hyvä uudelleen käynnistää rakasta harrastusta.